6. helmikuuta 2015

Loppusilaus, osa 1

Viimeistelykeiju on todella kiireinen veitikka ja käy aivan liian harvoin kylässä. Mulla on keijun hommaa helpottamassa loistavia apuvälineitä: plokkeja, pingotusalustoja, -rautoja, T-neuloja, nuppineuloja, rättiä ja silitysrautaa.

Hätähousulle sopivin pikaviimeistely on työn pingottaminen ja höyryttäminen märän rätin läpi. Näin viimeistelty työ ”palautuu” kuitenkin paljon nopeammin kuin hieman enemmän vaivaa vaativa kastelu. Kastellessa en kuitenkaan pese työtä, vaan upotan pesuvatiin ja annan veden hetken imeytyä kuituihin kunnolla, puristan ylimääräiset vedet pois ensin ihan käsin ja sitten vielä rullaan työn pyyhkeen sisään ja yleensä ”hypin” pyyhkeen päällä kylppärin lattialla, jotta viimeisetkin ylimääräiset vedet imeytyvät pyyhkeeseen. Märän työn pingotan pyyhkeellä peitetylle alustalle ja annan kuivua rauhassa vähintään vuorokauden, useimmiten parikin vuorokautta.


Pikkutöille, sukille ja lapasille mulla on olemassa ihan omat plokit Succaplokilta. Tallessa on kuitenkin edelleen myös omatekoiset lapasten pingottimet ennen ”plokkiaikaa”, pahvista leikatut ja muovipussilla päällystetyt:




Plokkien käyttö on helppoa ja nopeaa: plokki työn sisään, märkä rätti päällä ja näytetään nopeasti silitysrautaa tai kastellaan työ ja tungetaan plokki märän työn sisään ja annetaan kummankin version kuivua rauhassa ennen kuin poistetaan plokki työn sisältä. Mulla pienet työt jää yleensä silityslaudan päälle odottelemaan kuivumista… siinä harvemmin ovat tiellä, mutta oikeastaan ihan mikä vaan tasainen alusta käy.

Suuremmille töille pingotusalustan virkaa toimittaa parit ilmoitustaulut, jotka isi on mulle hamstrannut jostain. Kolmea eri kokoista taulua yhdistelemällä saa tarvittaessa hieman suuremmankin alustan, johon T-neuloilla ja nuppineuloilla onnistuu isonkin työn pingotus. Ja ihan ehdottomia apuvälineitä, joita ilman en enää tulisi toimeen, ovat pingotusraudat Villavyyhdistä. Erittäin käteviä varsinkin kun pitää pingottaa kokonaisia paitoja/mekkoja/takkeja, jotka on neulottu saumattomina:





Viimeistely tuntuu olevan aikaa vievää puuhaa, mutta yllättävän nopeasti työn saa kuitenkin loppujen lopuksi tehtyä. Se on se aloittaminen, joka on vaikeinta :) Ja ero on huikea viimeistelemättömän ja viimeistellyn neuleen välillä: neulepinnan saa tasoitettua ja käsialan pienet epätasaisuudet häipyvät. Varsinkin jos on joutunut purkamaan työtä ja neulonut uusiksi ”kiharaa” lankaa, niin viimeistelyllä saa korjattua ”rosoisen” jäljen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti